keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

SKODABUCKS AUTOCOFFEE


Mitä tulee siitä että laitetaan yksi kappale somelaista muijaa, joskin hieman meksikoitunutta entistä kotirouvaa Suomen maalle jet laagin, työrupeaman ja muuttohärdellin kouriin?

Ainakin muutama ohari. Kuten eilen ajellessani lähikauppaan. Meni risteys vähän pitkäksi, kun oli kiirus katsomaan Kaisaa ja sen valtakuntaa. Vauhti oli kyllä rajoituksen mukainen, mutta ajatus jossain siellä kiinteistöjen ja Kaisan audin välimaastossa. Ja oli sitten niinkin hyvin, että onnistuin kurvaamaan "sisään" jälkakäytävälle. Se kaupalle menevä tie olisi ollut noin viisi metriä sitä ennen. Nätisti antoivat kyläläiset tietä kun puskin suvereenisti anopin citymaasturia takaisin tielle ja koukkasin oikeasta aukosta lähikaupalle. Ja mikä parasta, ehdin Kaisalle takaisin!

Taisin joskus "kotirouvapäivinä" mainita kuinka kiireinen Meksikossa olinkaan? No joo, liioittelinkohan? 
Tai siis olinhan toki kiireinen, mutta lasketaanko parituntista aamutreeniä ja siihen päälle muutaman tunnin aamiaista muiden rouvien kanssa nyt kuitenkaan niin kovin kiireelliseksi?
Nyt istuessani työpaikallani sen kahdeksan tuntia, niin ihmettelen vaan, että missä välissä ehdin vetäisemään sen frabbuccinoni? Kuntoilullekaan en ole tohtinut lohkaista aikaa, jollei rappujen ravaamista ja matkalaukkujen loputonta aukomista ja sulkemista lasketa.
Frabbuccinosta puheenollen; oletteko koskaan miettineet Skodan valinneen kenties logoaan pelkästään silkan houkutuksen vuoksi? Ehkäpä visualisti oli kahvin suurkuluttuja? Kurvasin nimittäin juhannuksen alla matkalla kesämökille skodan pihaan, frabbuccinoa hakemaan! Kyllä siinä meinasi itku tulla, kun ei siellä myyty tiskin alta muuta kuin skodaa rivissä ja mustaa kahvia pahvimukissa.
Onkohan kuluttajasuojalaki huomannut puuttua jo tähän? En varmasti ole ainut joka on sekoittanut skodan kyltit starbucksiin. Enhän?

Reilun kolmen vuoden breikki leipätyöstä on jättynyt jälkensä. Puolestapäivästä eteenpäin työkaverini näkevät vain kitalakeni. Kahvia en juo, eikä työpaikan kahviautomaatista saa frabbuccinoa joten voimakeinoja tarvitaan pitämään elintoimintojani yllä aina sinne iltapäivälle saakka. Odottaen vielä sitä "uuden viehätystä" ja energistä otetta mitä oletettavasti tälläinen tauko tuo tullessaan.

Olen myös tavattoman turhautunut kun mitään potentiaalista kotia/tonttia/maaplänttiä/whateva ei tunnu löytyvän. Kaikissa on aina puutteita tai miinuksia niin paljon, että vain hullu maksaisi näistä itsensä kipeäksi. Väliaikainen vuokrakämppä onneksi on löytynyt ja sinne saamme kantaa tavaramme ensi viikolla. Illat ovatkin kuluneet rattoisasti Kaisan seuran lisäksi huonekaluja, autoja ym tilbehööriä katsastaessa. Kiitos nettikauppojen.
Turhautunut oli myös Shellin myyjä joka tirkisteli tiskin takaa epämääräistä pyörehdintääni bensaautomaatilla silmäillessäni jonkun sortin tankkaajaa autolleni. Ei herunnut palvelua ei. Tippiäkin olisin antanut.


Summasummarum: ostetaan tyylikkäitä, edullisia kalusteita ja kodin tilbehööriä. Yksi sopivan kokoinen maapläntti tai sopivan nasakka koti vähintään viidelle hengelle sekä pienikulutuksellinen, tyylikäs ja mutkaton, lompakkoystävällinen nelipyöräinen. Yhteydenotot parhaalla katsomallanne tavalla.








maanantai 3. kesäkuuta 2013

Kesä ohukaiset

Plätyt:

2,5 dl jauhoja
1 tl hedelmäsokeria
0,5 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
2 dl maitoa (ei rasvaton)
0,5-1 tl viinietikkaa
2 munaa
1dl maitorahkaa
0,25 dl sulatettua, jäähtynyttä voita

Paistamiseen tarvitaan nokare voita.
Sekoita kuivat aineet keskenään. Toisessa astiassa sekoitetaan muut aineet. Yhdistä kuiva-aineseos siivilällä nesteseokseen. Sekoita kunnes taikina on sopivan tasaista. Anna taikinan seistä noin puolituntia. Paista ja nauti.

Tarjoile letut hillolla ja kermavaahdolla tai tuoreilla hedelmillä ja/tai marjoilla ja vaahterasiirapilla.



Hiljaiselo jatkuu toistaiseksi netin puolella kun taas puolestaan liven puolella huiskitaan täyttä päätä.

Sweet little peppers löytyy myös facebookista sekä instagramista nimellä missmillam

Ihanaa kesää!