perjantai 8. kesäkuuta 2012

Run forest run!

Kuten jo tiedätte/olette nähneet tai huomanneet, ei tämä kroppa ole aivan bikini-kuntoinen. Mä vaan kerta kaikkiaan alan uskoa että huonon itsekurin lisäksi, tämä on geneettistä. Luomisvaiheessa vain jokin meni mönkään tai sitten korkeampi taho vain päätti että tälle sikiölle laitetaan vahan muutakin kuin lihaa luiden päälle.

Hassua tässä vain on se, etten tunne itseäni tässä tilassa. Todellinen minä on kymmenisen kiloa pienempi. Miksi tämä on sitten niin vaikeaa? Jos minun ei ole hyvä olla näin, niin miksi itsekuri on tälläinen kuin on? Ja tottakai terveys ja läheiset on tärkeintä elämässäsi (you know that!) Mutta keho tulee siinä samalla osastolla kuin sisustus, vaatteet, komiat autot ja muut tärkeät, niiden TÄRKEIMPIEN jälkeen. Anyway..

Perusterveellisen ruokavalion lisäksi olen aina ollut heikkona ja helposti vietävissä. Vuosien aikana kokeiluistani mainittakoon vain muutamat:

- Selluliittihousut. Ne karmeat, ostos Tv:ltä joskus vuosisadan vaihteessa tilatut, hurjia lupaavat mummo-kalsarit! Kuka idiootti menee noihin lankaan? Muistelen että olin todella närkästynyt kun toivottua tulosta ei tullutkaan. Taisin jopa reglamoida ja palauttaa pöksyset?

- Elmu-kelmu. Kietoudu elmukelmuun tasaisen tiukasti (huom! muista jättää rinnat kelmutta!). Sitten vain saunan lauteille, ylimmälle ja hikoilua abauttiarallaa 30minuuttia. Tämän jälkeen muista juoda. Nimimerkillä kerran yleis-saunaan pyörtynyt. Tähän kyllä uskon edelleen, jos ei muuten, niin pyörtymään kykenee edelleen helposti.
Muistan aktiivisimman elmu-kelmu kauteni. En tohninut käyttää silloisen asuntoni yleis-saunaa tämän pyörtymis episodin takia kovin usein, joten useinmiten otin suunnakseni ystävieni saunan. Siellä sitä touhua katseli ystäväni lisäksi kaksi pientä tyttöä.
Ystäväni oli ollut perjantai-ostoksilla tyttäriensä kanssa ja kun ystäväni taloustavara osastolla tarttui elmu-kelmuun, oli tytär kysynyt -"tuleeko M meille taas saunomaan?" Ystäväni oli yrittänyt selittää, että tavallisesti elmu-kelmua käytetään keittiössä, ei niinkään saunoessa. Voitte uskoa kuinka hämmentynyt tämä pikku tyttö oli tästä uudesta tiedosta.
Veikkaan että tyttö muistaa edelleen, ettei kelmulla peitetä rintoja.

Tänä päivänä poppaskonstit ovat jääneet vähemmälle. Nyt vartaloa metsästetään enimmäkseen maalaisjärjellä. Maalaisjärjellä, sitäkö tämä on:
aamulenkki (reilu tunti) tyhjällä vatsalla. Kaiken lisäksi sain kamalan astma kohtauksen kun en tohtinut olla juoksematta naapurin rouvan kanssa samaan tähtiin. Päähän särkee edelleen. Juokseminen ei vain ole mun juttu. Reippaasta kävelystä tykkään ja hölkkäys-spurteista, mutta juoksun jätän suosiolla toisille. Lenkin ja suihkun jälkeen kokkasin lihaa, broccolia ja kaktusta. Vähän raejuustoa  ja selleria kyytipojaksi. Välipalana kuivattuja puolukoita ja kourallinen pähkinoitä ja pienimmäisen leivänjämä. Illalliseksi kanakastiketta, couscousia vihanneksilla ja salaattia. Lapset nukkumaan, sohvalle, table käteen ja surffailemaan. Pian löysin itseni eilisten synttärikemujen karkkijämiltä. Sitten muistin suklaan keittiön kaapissa. Osu ja uppos.
Tätä on nyt jatkunut pari viikkoa. Päivällä treeniä, ja syön kuin siro kehonrakentaja, mutta iltaa kohden lähtee lapasesta. Come on lady! Nyt ryhtiä tähän touhuun ja eritoten sinne selkärankaan!

Ps. Olisko sulla takataskussa jtn hyviä muistoja kadonneen navan metsästyksestä?

4 kommenttia:

  1. Pakko tähän kommentoida, että itse ostin yläasteella ostos tv:stä sen vatsalihas laitteen :). Ei tullut sixpackiä vaan naurua kaikilta jotka näki sen ;). Minä muistan tuon sun elmu kelmus myös :).

    E

    VastaaPoista
  2. Olisko sulla vielä se? Hierotaanko kauppaa?
    Mä ostin kans joskus aikuisuuden kynnyksellä sellasen rullattavan vatsalihaslaitteen. Voi apua! Pari kertaa sillä jaksoi, mut sit meni aina naurun ja pierun puolelle.

    Vatsalihas penkki meillä taitaa olla vieläkin appivanhempien varastossa? Siinä en pääse edes ylös saakka. Kerran putosinkin. Yksi väline meiltä löytyy edelleen; sellaiset power wheelit tai jotain. Niillä saa joskus (silloin harvoin kun niitä tulee "käytettyä") mehevät mustelmat aikaiseksi kun remmi paukahtaa persuuksiin, auts!

    Eikö ole ihana että elmu-kelmu pysyy edelleen tuolla jossain takalohkossa. Voidaan sitten vanhainkodissa hihitellä edelleen niille, tai sitten auttaa rullaamaan toisemme siihen aina sauna päivänä.

    VastaaPoista
  3. Mauratti ja itketti melkein samaan aikaan nuo kaiken maailman konhotukset :) Nauratti sen takia, että mikään ei ole muuttunut ja itketti sen vuoksi, että on niin hirmuinen ikävä <3 Halit!
    /L

    VastaaPoista
  4. Samoin. Varsinkin näin iltaisin, jopa omat jutut hihityttää.
    Kun nyt innostuin jakamaan elmu-kelmu vinkkini, niin pistetaan tällä viikolla opittua ripulista: 1.Tarkista yleisvessaan mennessä että wc:ssä on varmasti paperia. Ei ole kiva huudella tuntemattomille puolipantomiimillä mitä tarvitsisit kun käry karkoittaa kärpäsetkin.
    2. Jos perheestä ripuloi 50%, yhteiskylpy ei ole mitä mainioin idea.

    Jos joku nyt siellä ruudun toisella puoliskolla kärsii tai mahdollisesti sairastuu kyseiseen "persukset verille polttavaan" tautiin, niin sympatiat tulee täältä ja vinkkejäkin/käyttäjäkokemuksia jaan mieluusti lisää.

    Yhteenvetona voisin todeta että välttäkää torttaksia, keep calm and carry on!

    Ja L:ni, ikävä on täälläkin (persuuksia) raastava! Pian kuitenkin nähdään!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!