sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Pieni suuri hetki

Niitä arjen pieniä suuria hetkiä.
Niitä jotka saa sydämen pakahtumaan onnellisuudesta.
Huokaisemaan kiitollisuudesta.

Annoin tyttärelleni tänään kolikon. Yksi tärkeimmistä, hello kitty lompakko huusi tyhjyyttään. Isoveli oli tarinan mukaan kähveltänyt sisällön.
Katsoin kuinka tyttäreni silmät loistivat kilpaa räikeän lompakon rinnalla.
Tunsin kuinka pieni kämmen puristi kolikon talteen.
Pienet sormet pyörittelivät kolikkoa. Välillä upottaen sen lompakkoon ja poimiakseen sen takaisin.
Vilkaisten tyytyväisenä minuun ja juosten leikkimään. Kolikko pienessä kourassaan.
Hetken kuluttua kuulin kuinka koon 24 reinot sipsuttivat takaisin luokseni.

-Auppaan. Tyttäreni tokaisi katsoen vuorotellen minua ja kolikkoaan.
-Kyllä. Vastasin hymyillen. Kun menemme kauppaan voit ottaa kolikkosi mukaan.
-Seche (leche=maito) Maireat suupielet vastasivat.
-Hieno idea! Voit ostaa sillä maitoa. Hymyilin takaisin entistä leveämmin.
-Si Mami!

Sanat Si Mami tuntuivat niin hyvältä. lämpimältä. Niinkuin tyttäreni olisi sanonut rakastavansa minua. Niin kuin se olisi tullut suoraan sydämestä. Tunteella. Mutta kuitenkin itsestään selvyytenä.


-Niin minäkin sinua-


2 kommenttia:

Kiitos kommentistasi!